kesäkuuta 30, 2011

Blogi, osa 7 Kolttien parannusperinnettä

Blogi, osa 7
Kolttien parannusperinnettä
Sevettijärven kolttakylä on Inarin pohjoisosassa. Kolttasaamelaisia kylässä asuu noin 250. Kylä perustettiin sodan jälkeen Suonikylästä evakuoiduille koltille uudeksi asuinalueeksi, kun rauhansopimuksessa vanha kylä jäi Venäjälle. Kylässä asuu vieläkin kolttia, jotka ovat syntyneet siellä. Heillä on mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan kolttien käyttämistä kansanparannuskeinoista.
Koltat tunsivat psoriasiksen ja heidän hoitokeinonsa tähän oli rasvaisen kalan sisälmykset. Kalan sisälmyksillä hierottiin ihottuma-alueita. Itsekin psoriaatikkona testasin menetelmää ja totesin sen helpottavan iho-oireita.
Särkyä koltat lievittivät akupunktion kaltaisella taulaus-menetelmällä. Taulaaminen tapahtui hienontamalla kuivaa koivun kääpää. Kääpäjauhe asetettiin kipukohdan päälle ja tuluksilla iskettiin kipinä taulajauheeseen. Taulajauhe paloi räjähdyksenomaisesti ja jätti jäljelle pienen palovamman. Tällä onnistuttiin helpottamaan monia kipuja.
Ihon palamista Kuolan koltat estivät sianpuolukan lehdistä keittämällään hauteella, jota siveltiin iholle tunturissa liikuttaessa. Parkkiintunutkin iho palaa kesäisessä auringonpaahteessa tunturissa. On kokemusta. Ihon palamisen esto-ominaisuus lienee sianpuolukassa olevan arbutiinin vaikutuksesta johtuvaa. Arbutiinin tiedetään suojelevan ihoa palamiselta.
Kolttien parannusperinteeseen on kuulunut myös loitsuilla parantaminen. Näitä taitajia ei valitettavasti ole enää elossa, enkä ole voinut heitä haastatella. Vielä on kuitenkin kolttien muistissa näitä ihmeparantajia, joista olen kuullut kertomuksia.
Sevettijärven kalansaaliista
Olen seitsemäntoista vuotta käynyt perheeni kanssa Sevetissä juhannusviikolla, ja tähän on liittynyt aina ankara perhostelu paikallisilla perhospyyntipaikoilla. Tänä vuonna onni suosi erityisen paljon pyytömiehiä. Harjuksia tuli melkein liikaa, eikä kaikkia meinannut ehtiä syödä. Harjukset paistoimme runsaassa aidossa voissa. Pari taimentakin saatiin ja suolattiin. Olivatpa ne hyviä kraavisuolattuina. Nousulohi ei ollut vielä ehtinyt Opukasjärven korkeudelle.







 



Edessä on kesäloma ja uuteen tekstiin palaan elokuussa. Hyvää kesää kaikille.


Tenho Pitkänen

kesäkuuta 16, 2011

Bloggeritekstiä osa 6

Ei aina voi onnistua

Kolmen ensimmäisen tuotteen; Relaxant Lihastenrentouttajan, Arbutinin ja Relaxant Jalkavoiteen tuotekehitys ja lanseeraus onnistui niin hyvin, että jokainen niistä vuorollaan valittiin vuoden hoitotuotteeksi jo toisena vuonna markkinoille tulonsa jälkeen.

Uusi tuote Relaxant Lady Cream kehitettiin naistenvaivojen hoitoon, erityisesti kuukautisiin liittyvään alaselän ja alavatsan jomotukseen. Tutkimuksessa ja käyttäjätesteissä tuotteesta saatiin erityisen hyviä tuloksia. Tulosten valossa odotukset tuotteeseen olivat korkealla. Markkinaselvitys lupasi tälle erityisongelmalle suuria. Tavanomainen hoito ongelmaan oli ja on edelleen rasiallinen särkylääkettä. Valitettavasti särkylääkkeiden säännölliseen käyttöön liittyy myös vatsahaavariski. Uskoimme, että riittävän moni naisista olisi valmis vaihtamaan turvalliseen ulkoisesti käytettävään tuotteeseemme. Hyvässä uskossa sijoitimme merkittäviä summia naistenlehtimainontaan syksyllä 2003. Vuoden kuluttua oli pakko tunnustaa, että olemme tämän tuotteen osalta epäonnistuneet. Tuotteelle ei löytynyt riittävää kysyntää ja jouduimme vetämään tuotteen pois markkinoilta vuonna 2004.

Tutkimme mikä meni vikaan. Emme osanneet kuvitellakaan, että ihmisten kulutustottumukset ovat niin vaikuttavia, että se estää jopa paremman tuotteen valitsemisen.

Vielä viiden vuoden kuluttuakin tuotteesta tuli kyselyjä. Monet pahoittelivat valmistuksen päättymistä, koska tuote heidän mielestään oli toiminut aivan erinomaisesti.

Tästä kokemuksesta päätimme ottaa opiksi sen, että meidän pienen yrityksen resurssit eivät riitä muuttamaan totuttuja kulutustottumuksia.

Uuden elämän syntymisen ihme

Asensin keväällä linnunpöntön terassimme edessä olevaan koivuun. Sitä kävi ensin tutkimassa sinitiaiset ja taisi siellä vierailla peippokin. Pesän hyväksyi ja valtasi talitiaispariskunta. Muninnan aikana kävi kirjosieppo tutkailemassa pönttöä, mutta talitiaiset eivät luovuttaneet. Ei mennyt kauaa, kun pöntöstä alkoi kuulua viserrystä ja aamuisin emot kantoivat kiihtyvää vauhtia proteiinipitoisia hyönteisiä talitiaislapsille. Tänä aamuna lapset olivat pois pöntöstä ja iloinen sirkutus kuului koivun lehtien seasta. Siellähän ne pienet olivat ja vaativat kovaan ääneen ruokaa emoilta. Hauska näky kun emot ruokkivat pienokaisiaan yksi kerrallaan koivun oksille. Onnea ja turvallista elämää heille. Talvella ruokin heitä lintulaudalla, kunhan siihen saakka selviävät.














Titityyt on lentänyt pois.

Tenho Pitkänen

kesäkuuta 15, 2011

Detrian nettisivut uudistuvat

Terve vaan kaikille,

Olemme tulleet aiemmin keväällä sellaisiin aatoksiin, että Detrian nettisivuja tulee hieman muuttaa. Alustavat suunnitelmat ovat lyöty lukkoon ja Concurion pojat ovatkin jo käyneet näyttämässä luonnoksia siitä, millaiseksi sivusto muokataan. Muuttuneet sivut julkaistaan kesän aikana.

Muutosten päällimmäinen tarkoitus on tehdä sivustosta yhtenäisempi sekä asiakkaalle helpompi käyttää. Esimerkiksi verkkokauppaamme tulee ominaisuuksia, joilla asiointia nopeutetaan ja selkeytetään. Tässä pieni alkupala ja jäämme siis odottamaan, millaiseksi valmis kakku muodostuu.

Tässä kaikki tällä kertaa. Oli hieman lyhyempi kirjoitus mutta sitäkin ytimekkäämpi =) Oikein mukavaa alkanutta kesää kaikille!

Matti Mörsäri

kesäkuuta 13, 2011

Bloggeritekstiä osa 5

Aiemmin olen kirjoittanut Relaxant Lihastenrentouttajan syntyhistoriasta sekä Arbutin -tuotesarjan synnystä. Relaxant Lihastenrentouttaja valittiin Vuoden hoitotuotteeksi vuonna 2001 ja Arbutin puolestaan vuonna 2002. Eli kuluttajat äänestivät jaloillaan. Näissä tuotteissa käytetyistä yrteistä kerron myöhemmissä blogeissani.

Nyt on vuorossa kuitenkin Relaxant Jalkavoide ja sen tärkein ainesosa siankärsämö.

Tehdessäni kirjallisuusselvitystä yrttien hoitavista ominaisuuksista huomioni kiinnittyi siankärsämöön. Siankärsämöä kehuttiin monissa eri lähteissä luonnon tuhattaituriksi. Lähteissä mainittiin naistenvaivojen hoito, vaikutukset ruuansulatukseen, peräpukamien hoito ja monia muita terveysvaikutuksia. Useassa haastattelussa kansanparantajat mainitsivat siankärsämöhauteen olevan hyvä jalkojen hoidossa. Tästä syntyi ajatus lähteä kehittämään jalkavoidetta. Tutkiessani siankärsämön kemiaa tulin siihen tulokseen, että siankärsämön vaikuttavat ainesosat voisivat ehkäistä ja helpottaa laskimovaivoja jaloissa. Tiesin heikentyneen laskimoverenkierron aiheuttavan suonikohjuja, jalkojen palelua, suonenvetoja, jalkojen rauhattomuutta ja keräävän nestettä jalkoihin.

Kehitimme sopivan uuttomenetelmän ja ensimmäinen voidesatsi valmistettiin tutkimuskäyttöön. Sen jälkeen kokosimme tutkimusryhmän jalkaterapeuteista. Tässä tutkimuksessa todettiin voiteen lämmittävän palelevia jalkoja, helpottavan suonenvetoja ja kuivattavan varvasvälihautumia. Myös väsyneet ja rauhattomat jalat saivat helpotusta. Jalkojen puutumista ja turvotusta tutkittiin kahdella lentomatkalla Jyväskylästä Luxoriin, lentoajan ollessa 6 tuntia. Testiryhmän raporteissa oli kertomuksia siitä, kuinka ennen piti ottaa matkalle mukaan kahdet kengät, joista isompinumeroisemmat laitettiin jalkaan matkan päätyttyä. Jalkavoiteen ansiosta isompaa kenkäparia ei tarvinnut ottaa käyttöön ollenkaan. Jalkavoiteen koekäyttäjiltä saatiin myös mielenkiintoisia palautteita muiden vaivojen hoidosta, niissä oli mm. kertomuksia peräpukamien hoidosta sekä alaselän ja vatsan jomotuksen helpottumisesta kuukautisten aikana.

Relaxant Jalkavoide valittiin vuoden hoitotuotteeksi vuonna 2003. Tämänkin tuotteen kuluttajat äänestivät jaloillaan.

Seuraavassa voit lukea meidän yrttitietopankin tietoja siankärsämöstä.

Siankärsämö (Achillea millefolium)



Monivuotinen siankärsämö on ennen kukkimistaan melko huomaamaton. Sydänkesällä siitä nousee vankka ja särmikäs, jopa puolimetrinen varsi, jonka latvaan ilmestyy pienten mykeröiden muodostama laaja ja laakea kukka. Mykeröiden tavallisin väri on valkoinen, mutta myös kauniin ruusunpunaisina kukkivia kasveja löytää. Kukkiessaan siankärsämöllä on väkevä tuoksu.

Siankärsämön hienojakoiset aluslehdet ovat tuoreena tai kuivattuna erinomaisia maustevihanneksia. Teeksi kerätään kukinnot ja lehdet keskikesällä, kukkien juuri puhjettua.

Siankärsämö on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa niityillä, tienvarsilla, pihoilla ja puutarhassa, jopa kosteilla niityillä, ojan penkoilla ja vanhoissa nurmissa.

Detrian tuotteissa käytetään siankärsämön kukkaa.

Lääkinnällinen käyttö

Siankärsämö on kansanlääkinnän tuhattaituri, maustevihannes ja rohdosyrtti. Rohtona käytetään kukkivaa kasvia, kukkia ja lehtiä. Siankärsämöllä hoidetaan ulkoisesti ihoa, paiseita, palohaavoja, tulehduksia, aknea, haavaumia ja hiertymiä.

Suuvetenä se hoitaa suun limakalvojen ärsytystä, ientulehduksia ja supistaa limakalvoja. Siankärsämön betosiniini estää verenvuotoja ja eugenoli lievittää paikallista kipua.

Kuivatuista kukinnoista tehdyllä teellä tai niiden maustamalla viinalla on hoidettu mm. kuumetta, särkyä, vilustumista, vatsavaivoja sekä synnytys- ja kuukautiskipuja.

Siankärsämöstä on eristetty useita tulehdusreaktioita vähentäviä fraktioita, joista parhaan on todettu vähentävän tulehdusoireita 35 %. Tämä fraktio koostuu seoksesta erilaisia proteiinihiilihydraattirakenteita.

On esitetty, että siankärsämön kumariineilla, herniariinilla ja umbelliferonilla olisi vesiliuoksena tauteja aiheuttavien bakteerien kasvua estävä vaikutus. Eteerisellä öljyllä on myös hiivasienten kasvua estävä fungistaattinen vaikutus.

Siankärsämön kouristuksia estävä ominaisuus perustuu flavonoidipitoisuuteen. Flavonoidit auttavat laajentamaan ääreisverisuonia ja niiden on myös uskottu auttavan selvittämään veritukoksia. Apigeniini-flavonoidi on tulehduksia, kouristuksia ja verihiutaleiden pakkautumista estävä aine.

Salisyylihappo estää tulehduksia kuten atsuleeni, joka kiihottaa solukon granuloitumista haavan paranemisessa. Haihtuvalla öljyllä, eugenolilla, on paikallinen puuduttava vaikutus, kun taas sineolilla on antiseptinen ominaisuus. Syanidiini on tulehdusta ehkäisevä ja vaikuttaa kiertäjähermoon hidastaen sydämen lyöntien nopeutta.

Antibakteerisuusvaikutus on dokumentoitu siankärsämön etanoliuutteelle Staphylococcus aureusta, Bacillus subtillusta, Mycobacterium smegmatista, Escherichia colia, Shigella sonneita ja Shigella flexniita vastaan.

Vaikuttavat aineet

Rohdos sisältää 0,1–1,4 % eteeristä öljyä, seskviterpeenilaktoneja (akilliini, akillifoliini, millefiini, dihydropartenolidi ja balkanolidi) ja flavoneja (apigeniiniä, luteoliiniä ja niiden glukosidejä) sekä flavonoleja.

Eteerisen öljyn koostumus vaihtelee hyvin paljon. Vain tri- ja tetraploidit siankärsämöt sisältävät proatsuleeneja (kamatsuleenia), jotka tislatessa muuttuvat atsuleeniksi. Muita öljyn komponentteja ovat alfa- ja betapineeni, kamferi, eugenoli, borneoli, karyofylleeni, terpineoli ja sineoli.

Nykykäyttö

Siankärsämö-öljyä tuotetaan maailmalla kaupallisesti. Lääkinnällisessä käytössä sitä on Itävallan, Tsekinmaan, Unkarin, Puolan, Sveitsin ja Romanian Pharmacopeoissa.

Ruuansulatusta edistävänä kasvina siankärsämö sopii erityisen hyvin rasvaisten ruokien maustamiseen. Sitä käytetään myös mm. parantamaan viinien säilyvyyttä ja aromikasvina likööriteollisuudessa.

Kosmetiikassa siankärsämöä käytetään etenkin rasvaisen ja näppyläisen ihon hoitoon. Kukissa on puhdistavia ja voimakkaasti supistavia aineita. Siankärsämöstä tehdään naamioita, kasvovesiä, suuvesiä, kylpyjä ja sitä käytetään höyrytyksiin. Siankärsämö sopii myös rasvaisten hiusten hoitoon.

kesäkuuta 02, 2011

Detrian historiaa 4 : yrittien kerääminen alkaa




Bloggeritekstiä osa 4
Vuonna 1997 käynnistin projektin yrttien hankkimiseksi tuleville tuotteille. Yhteistyökumppaneiksi valitsin Lapin 4H-piirin ja ProAgria Lapin. Asiantuntijana toimi Maa- ja Metsätalousministeriön Apukan tutkimusasema sekä Metsäntukimuslaitos Metla Rovaniemi.
Projektissa koulutettiin yrttien kerääjät, joista muodostettiin viisi osuuskuntaa Lapin maakuntaan. Yhteensä hyväksyttyjä kerääjiä osuuskunnissa oli noin sata. Kerääjät ovat porotilojen emäntiä, luomuyrittäjiä ja 4H-piiriläisiä. Yrttien keräys tuokin tervetullutta ansionlisää Lapin alueille, joissa työtilaisuuksia ei juuri ole tarjolla. Projektin aikana kehitettiin ja laadittiin laatustandardi jokaiselle kerättävälle yrtille. Tätä standardia noudatetaan edelleen ja sen ansiosta lopputuotteen mahdollinen laatuvirhe voidaan jäljittää aina kasvupaikkaan saakka.
Pohjoisen kansat ovat käyttäneet rohdosyrttejä monenlaisten vaivojen helpottamiseen ja parantamiseen jo kauan ennen nykyaikaista lääketiedettä. Usean yhä käytössä olevan lääkeaineen taustalla on kauan rohtona käytetty yrtti – pitkä kokemus ja perimätieto.
Kauneuden- ja terveydenhoito on alkanut jo ihmiskunnan alkuhämärissä. Kosmeettiset ja hoitavat aineet on vuosituhansien ajan valmistettu saatavilla olevista luonnonaineista kuten yrteistä, savesta ja turpeesta. Menetelmät, osaaminen, tieto, raaka-aineiden sekä vaikuttavien yhdisteiden tuntemus ja saatavuus ovat parantuneet koko ajan.
Nykyaikainen bioteknologia, tutkimus- ja tuotekehitystieto, perimätieto, puhtaassa pohjoisen luonnossa kasvaneet raaka-aineet ja vankka käytännön kokemus tekevät Detrian kosmetiikka- ja hoitovalmisteista ainutlaatuisia, tehokkaita ja turvallisia käyttää. Detria käyttää tuotteisiinsa ainoastaan puhtaasta suomalaisesta luonnosta, Lapin ns. luomukeruualueilta, kerättyjä yrttejä.
Luomukeruualueen statuksen saavat sellaiset marjanpomintaan ja yrttien keräilyyn sertifioidut alueet, joilla ei ole käytetty lannoitteita eikä torjunta-aineita. Myös maaston rikki-, typpi- ja raskasmetallipitoisuuksille on asetettu tiukat ylärajat. Detrian valmisteissa käytetyt yrtit täyttävät rohdosraaka-aineille asetetun GAP-standardin.
Yrttien keräys luontoa säästäen
Yrttien kestävän keräyksen varmistamiseksi Detria on mukana vuonna 2005 alkaneessa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnoimassa METTE –hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää luonnontuotealan raaka-aineiden hyödyntämistä Lapissa.
Pohjoinen valo
Kasvit yhteyttävät valon vaikutuksesta. Kun päivä on kesällä pitkä, kasvi yhteyttää lähes tauotta. Kasvukausi on pohjoisessa lyhyt, mutta pitkän vuorokautisen päivänvalon ansiosta kasvien väri- ja aromiainepitoisuudet nousevat erittäin korkeiksi.
Detrian tuotteissa käytettyjä luonnon raaka-aineita ovat mm. turve, siankärsämö, väinönputki, sianpuolukka, mustikka, mesiangervo, kataja, pihka, koivunlehti ja männyn verso.