heinäkuuta 29, 2012

Luonnontuotealaa Kuolan malliin, osa 1/2

Vaihteeksi vähän uutta verta tänne bloggaajien joukkoon. Olen Johanna Juusola ja työskentelen Detrialla pääasiassa eläintuotesarja Relaxant Animalin parissa. Olin mukana luonnontuotealan opintomatkalla Etelä-Kuolan alueella Venäjällä kesäkuun lopulla ja ajattelin kertoa mielenkiintoisesta matkasta myös teille näin blogin kautta. Tekstin alla on myös muutamia kuvia reissusta.

Opintomatkan järjestivät LUOVA- ja Lappi Luo –hankkeet. Mukana oli lähes täysi bussilastillinen luonnontuotealan toimijoita eri sektoreilta, mm. oppilaitoksista, julkisorganisaatioista, hankkeista ja yrityksistä. Lähdimme Rovaniemeltä ja ylitimme rajan Sallan Kelloselässä. Varsinaiset kohdekaupunkimme olivat Kirovsk, Apatiitti ja Kantalahti.

Itselleni matka oli ensimmäinen kerta itärajan takana, joten se kiinnosti paitsi opintomatkan aiheen tiimoilta myös yleisellä tasolla. Pysyimme melko lailla samoilla kotoisilla leveyspiireillä, hieman napapiirin pohjoispuolella, joten alkumatkasta maan vaihdoksen huomasi lähinnä teiden kunnon heikentymisestä sekä vastaantulevien ajoneuvojen ja rakennusten ulkonäöstä. Näin jälkikäteen olen oikein tyytyväinen ryhmämatkaan, sillä näin pääsi käymään monissa kiinnostavissa paikoissa, joihin muuten ei olisi ehkä ollut mahdollisuutta päästä, ja venäjää taitamattomalle toimiminen alueella omin päin olisi varmasti ollut todella haasteellista.

Yrttejä ja parantoloita


Ensimmäinen kohdekaupunkimme oli Kirovsk. Eräs matkan teemoista oli pohjoisiin erikoiskasveihin sekä niiden erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöalueisiin tutustuminen. Opintomatkan pääkohde olikin Kirovskin kasvitieteellinen puutarha, joka on yksi kolmesta napapiirin pohjoispuolella sijaitsevasta puutarhasta maailmassa. Puutarha on pinta-alaltaan noin 1600 hehtaaria, josta reilu 1200 hehtaaria on luonnonpuistoa. Vuonna 1931 perustetun puutarhan ympärillä kohosi joka suuntaan noin kilometrin korkuisten Hiipinätunturien jono. Synkät pilvet roikkuivat vierailupäivänämme alhaalla peittäen tuntureiden huiput, mutta puutarhassa tunsi olevansa kauniissa ja vehreässä kattilalaaksossa.

Puutarhan henkilökunta kierrätti ryhmäämme ympäri aluetta ja tutustuimme niin koristekasveihin kuin lääkeyrttitarhaankin. Tulkkina toimi neurologi, yrttilääkäri Ljudmila Rumjantseva-Enkovaara. Venäjällä fytoterapia eli kasvilääkintä on aivan eri mittasuhteissa kuin meillä Suomessa ja kuulimme, että noin 40 % Venäjällä apteekeissa myytävistä lääkkeistä on kasvipohjaisia. Venäjällä on omia tutkimus- ja kehityskeskuksia, jotka keskittyvät nimenomaan kasvitutkimukseen ja tuotekehityksen. Lääkeyrttitarhassa vierailu oli todella mielenkiintoinen, mutta monen kasvin kohdalla oppaat eivät kertoneet sen käytöstä kovin paljon, sillä niiden käyttö lääketeollisuuden ulkopuolella voi olla kohtalokasta. Vahvat vaikuttavat aineet voivat olla samalla toksisia, ja liian suurina annoksina käytettynä niillä voi olla jopa kuolettavat sivuvaikutukset, joten lääkeyrtit eivät missään nimessä sovi kenen tahansa omin päin käytettäväksi.

Paikallisissa apteekeissa oli siis paljon kasvilääkkeitä ja luontaistuotteita ja ne olivat Suomen mittapuussa erittäin edullisia, alle euronkin. Herätimme kieltämättä ihmetystä paikallisten asiakkaiden keskuudessa hamstratessamme tuotteita venäjänkielisiin muistilappuihin turvautuen. Venäjänkielentaitoiset saivat suomentaa bussissa ahkerasti mitä sitä oikein tulikaan lopulta ostettua. :)

Kävimme myös parin sanatorion eli parantolan tiloissa, joissa edistetään terveyttä luonnollisin keinoin. Tarjolla oli muistaakseni esimerkiksi mutakylpyjä, yrttikäärehoitoja sekä fysioterapian tyyppisiä palveluja. Käytäntö on kuulemma sellainen, että sanatorioon mennessään potilas käy ensin lääkärillä, jolloin hänellä pitää olla mukana hoitohistoria omalta lääkäriltään. Tämän jälkeen sanatorion lääkäri tutkii potilaan ja määrää hänelle luontaishoitoja. Hoitolaitosten hinnat olivat suomalaisittain edullisia, mutta ilman hyvää venäjänkielen taitoa hoitolajakso ei taitaisi kyllä onnistua.

Jotta tämä blogiteksti ei veny aivan valtavan pitkäksi, jaan sen kahteen osaan. Seuraavassa osassa tulee enemmän juttua muun muassa ekologisesta terapiatoiminnasta Venäjällä.

Reissuterveisin,
Johanna


Päät heti Kirovskin kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisessä puskassa.

 Kasvipenkkejä.

Kasvihuoneessa monet meillekin tutut huonekasvit olivat kasvaneet valtaviksi.

Hiipinä-tuntureita ja jo ränsistymään päässyttä rakennuskantaa.

Jättiputki oli päässyt valitettavasti villiintymään puutarhankin alueella.

Kasvipenkkejä.


Kuuntelemassa.

Ljudmila Rumjantseva ja opas kertomassa.

Puutarhan työntekijä kitkemässä. Taustalla hauskan muotoinen mökki, joita oli useitakin.

Kasvitieteellisen puutarhan päärakennus.

Näkymää Kirovskin kaupunkiin.


heinäkuuta 09, 2012

Retkipyöräilyä Norjassa


Hei,


Aloitin tämänvuotisen Norjaan suuntautuvan retkipyöräilyni tien nro 55 alusta Sognalista.Tie tarjosi nähtäväksi Norjan korkeimmat vuoret.Ylityskorkeus 1434 m on korkein, mitä yleisiltä teiltä norjassa löytyy.Tie päättyy Lomiin, missä kosken partaalla join leipomon kahviossa herkulliset viineri kahvit.Tie 55 (n.145 km) on valittu joskus Norjan matkailu tieksi. Huiket maisemat, mutta niiden tavoittamiseksi piti esim. nousta serpentiini tietä n.20 km. Jatkoin matkaani Tronheimiin.

Matkan rasitukset tuntuivat lähinnä jaloissa. Iltatoimiin kuului Detrian helpotusta antavan Relaxant voiteen lihaksia rentouttava käsittely. Pieni vaiva, mutta iso apu.

Tronheimin yläpuolelta poljin tietä E 14 Ruotsiin. Ruotsin poikki Umeåån, mistä lautalla yli Vaasaan.
Vaasasta linjaautolla Helsinkiin.

Paikoin raskas, mutta maisemapalkitseva, hyvä reissu. 1090 km/keskim. n.97km/pv.
Noin lähellä, niin erilaista - upeaa.

Terveisin
Retkipyöräilijä
Jyrki Kalmari