kesäkuuta 16, 2011

Bloggeritekstiä osa 6

Ei aina voi onnistua

Kolmen ensimmäisen tuotteen; Relaxant Lihastenrentouttajan, Arbutinin ja Relaxant Jalkavoiteen tuotekehitys ja lanseeraus onnistui niin hyvin, että jokainen niistä vuorollaan valittiin vuoden hoitotuotteeksi jo toisena vuonna markkinoille tulonsa jälkeen.

Uusi tuote Relaxant Lady Cream kehitettiin naistenvaivojen hoitoon, erityisesti kuukautisiin liittyvään alaselän ja alavatsan jomotukseen. Tutkimuksessa ja käyttäjätesteissä tuotteesta saatiin erityisen hyviä tuloksia. Tulosten valossa odotukset tuotteeseen olivat korkealla. Markkinaselvitys lupasi tälle erityisongelmalle suuria. Tavanomainen hoito ongelmaan oli ja on edelleen rasiallinen särkylääkettä. Valitettavasti särkylääkkeiden säännölliseen käyttöön liittyy myös vatsahaavariski. Uskoimme, että riittävän moni naisista olisi valmis vaihtamaan turvalliseen ulkoisesti käytettävään tuotteeseemme. Hyvässä uskossa sijoitimme merkittäviä summia naistenlehtimainontaan syksyllä 2003. Vuoden kuluttua oli pakko tunnustaa, että olemme tämän tuotteen osalta epäonnistuneet. Tuotteelle ei löytynyt riittävää kysyntää ja jouduimme vetämään tuotteen pois markkinoilta vuonna 2004.

Tutkimme mikä meni vikaan. Emme osanneet kuvitellakaan, että ihmisten kulutustottumukset ovat niin vaikuttavia, että se estää jopa paremman tuotteen valitsemisen.

Vielä viiden vuoden kuluttuakin tuotteesta tuli kyselyjä. Monet pahoittelivat valmistuksen päättymistä, koska tuote heidän mielestään oli toiminut aivan erinomaisesti.

Tästä kokemuksesta päätimme ottaa opiksi sen, että meidän pienen yrityksen resurssit eivät riitä muuttamaan totuttuja kulutustottumuksia.

Uuden elämän syntymisen ihme

Asensin keväällä linnunpöntön terassimme edessä olevaan koivuun. Sitä kävi ensin tutkimassa sinitiaiset ja taisi siellä vierailla peippokin. Pesän hyväksyi ja valtasi talitiaispariskunta. Muninnan aikana kävi kirjosieppo tutkailemassa pönttöä, mutta talitiaiset eivät luovuttaneet. Ei mennyt kauaa, kun pöntöstä alkoi kuulua viserrystä ja aamuisin emot kantoivat kiihtyvää vauhtia proteiinipitoisia hyönteisiä talitiaislapsille. Tänä aamuna lapset olivat pois pöntöstä ja iloinen sirkutus kuului koivun lehtien seasta. Siellähän ne pienet olivat ja vaativat kovaan ääneen ruokaa emoilta. Hauska näky kun emot ruokkivat pienokaisiaan yksi kerrallaan koivun oksille. Onnea ja turvallista elämää heille. Talvella ruokin heitä lintulaudalla, kunhan siihen saakka selviävät.














Titityyt on lentänyt pois.

Tenho Pitkänen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti